Su 12.12. - Pakkasta ja pakkailua
21:06 Leiripakkaukset kuntoon, viimeistä kertaa. Tuvassa päivitellään Niinisaloon tulevaksi viikoksi luvattuja parinkymmenen asteen pakkasia, ja toistellaan kapteenin parin päivän takaisia kommentteja: Siel on hyviä keissejä luvassa. Saatte kokemuksia, joita ette muualta saa. Äänensävyssämme saattaa kyllä olla hiven ironiaa. Tunnelma on kuitenkin ihan leppoisa, sillä onhan nyt alkamassa viimeinen koitos.
21:25 Pasikuskit komennetaan Moto-AU:n avuksi järjestelemään ajoneuvoja aamun lähtöä varten sekä käynnistelemään hyytyneitä ajokkeja. Pientä nurinaa kuuluu, sillä lyhykäiset käynnistelyt iltasella tuskin ainakaan auttavat aamun startteja.
21:45 Moto-huuhaa ei pahemmin apuja tarvinnutkaan, mutta ennen nukkumaanmenoa putsailemme pirteässä pakkasessa viikonlopun aikana pasin päälle sataneita lumia.
Ma 13.12. - Moottorimarssia ja ryhmittymistä
06:05 Eberspächer pöhisemään ja lasien skrabaus. Kohta aamupalalle.
07:26 Roudailen kamoja pasiin ja yritän saada selvyyttä, mistä saisimme pasiimme tarvittavan radion.
08:04 Vaunun käynnistelyä. Uusien akkujen sekä eberin ja thermostartin ansiosta pasi hörähti nätisti käyntiin kuin palmun alta ikään. Yläkentällä vallitsee melkoinen hässäkkä, kun komppaniamme nelisenkymmentä ajoneuvoa pitäisi saada käyntiin, oikeaan järjestykseen ja varusteltua tarvittavin marssikyltein ja radioin.
08:14 Pengon edelleen pasiimme tarvittavaa radiota jostain Sprinterin tavaratilan perimmäisestä ja pohjimmaisesta laatikosta. Ärräpäitäkin meinaa lennellä, sillä kyseinen radiolaite on tulevalla matkalla käytännössä varsin turha, mutta kun taas kerran ne määräykset... Muutenkin kaikki hösis ja hässäkkä pistää vähän vihaksi, kun homma olisi voitu tehdä jo perjantaina valmiimmaksi, jos vain typerät valmiudenkohotusleikit olisi jätetty vähemmälle. Mur.
08:38 Vaunumme seisoo Kilo-Hotel -joukkueen lähtöjonossa. Radiomötikkäkin on asennettu, mutta eihän se tietysti toimi. Enää ei ehdi etsiä vikaa, joten nyt mennään ilman radioyhteyttä ulkoilmaan.
09:10 Ajaa rallattelen pasilla moottorimarssiletkassa kohti Herttoniemeä. Pienestä tuulilasiruudusta näkyy valkeneva, ihan mukavan näköinen talvipäivä. Komppaniamme matkaan lähti niin paljon henkilöpakuja, että pasit reissaavat tyhjillään. No mikäs siinä, lähtöhässäkkä on rauhoittunut, ja tässähän sitten körötellään parin kanssa kahteen pekkaan.
10:44 Siin on hyvä, vaunu seis toteaa vaununjohtaja. Olemme Neste Linnatuulen pihalla Janakkalassa. Sitten vaan vessan kautta pientä evästä sekä leirimakkaroita ostamaan.
12:24 Tamperetta lähestytään. Liittymäjärjestelyt ovat vähän muuttuneet, ja kaiketi niistä hämääntyneenä edessämme ajava, letkaa vetävä auto ajaa harhaan. Olemme vähän kahden vaiheilla, että mennäkö perässä vai lähteäkö oikealle tielle, mutta kiiretilannepäätöksenä päätämme mennä perässä, kun nyt ei kerran ole sitä toimivaa radiotakaan. Ehkä tarkemmin ajatellen vähän väärä päätös, mutta tehty mikä tehty.
12:50 Harharetki ei loppupeleissä montaa minuuttia matkaa pitkittänyt, ja nyt ollaan toisella marssitauolla Ylöjärven ST1:llä. Vaihdamme samalla osia, eli hyppään seuraavaksi vaununjohtajan paikalle.
14:32 Vaikka maantiellä johtaja pystyykin istumaan aika paljon myös vaunun sisällä, niin loppua kohden alkaa erilaisia nopeusrajoitusalueita ja pikku kylänpahasia tulla reitille. Siispä pääsen vähän väliä nousemaan ulos luukusta, raikkaaseen pakkaskeliin. Mutta eipä sitä nyt varsinaisesti kylmä ehdi tulla, kun on oikein varustautunut.
14:45 Perillä metsässä, ihan Niinisalon kasarmialueen kupeessa. Nohevina olimme jo lähes ehtineet ajamaan vaunun ilmasuojaan, kun muuan kokelas kiirehtii sanomaan, ettei tarvitse. Ajakaa vaan tuonne riviin noiden autojen viereen. Teemme työtä käskettyä.
15:35 Komento- ja huoltojoukkue on tapansa mukaan hajaantunut sinne sun tänne, kukin tehtäväryhmä omiin hommiinsa. Me neljä pannukuskia ja moto-au odottelemme lisäohjeita, puimme matkan tapahtumia, heitämme vähän lisää vaatetta päälle ja pyrimme pitämään itsemme lämpiminä. Lunta on Helsinkiin verrattuna vähän, vain vajaat parikymmentä senttiä, mutta pakkasta on ihan reippaasti. Onneksi ei tuule, eikä ole meren kosteuttakaan.
16:28 Moto-huuhaa näyttää meille tuliasemat läheisestä metsiköstä.
17:35 Seisomme poterovahdissa pasiparini kanssa. Taivas on pilvetön, keli tuuleton, metsä huurteinen ja pakkanen tuntuva. Pakkaslumi narskuu jalkojen alla, kun pidämme lämpöä yllä. Vähän on koominen vartiopaikka, kun valaistun lenkkipolun spottivalossa pitäisi seistä ja tuijottaa pimeää metsää... Mutta nyt on loppusota, joten edes tämmöinen hassu leikkiminen ei haittaa. Fiilis on yllättävänkin reipas.
18:38 Tulihan meidät lopulta joku vapauttamaan, ja telttakin on sillä välin pystytetty. Siispä telttaan ja kaminan äärelle lämmittelemään. Samalla ihmetellään, että koskahan se lounas tulisi. Luit aivan oikein: lounas. Sitäkään ei nimittäin ole vielä saatu. Pöperöt on kuulemma tarkoitus kokata matkan aikana kenttäkeittimessä, joka kuitenkin lähti Santiksesta vasta puoliltapäivin ja tulee vieläpä hitaassa 60 km/h -osastossa. Fiksua. No, onneksi on omia eväitä.
19:30 Nyt kaksi pasikuskia nukkumaan, siltä varalta, jos tulee yöllä ajoa. Lupaamme mennä goisimaan heti, kun se lounas tai päivällinen tai edes joku ruoka on saatu.
20:04 Lounasaika! Suht mauton jauhelihakeitto maistuu yllättävän hyvältä. Seuraavaksi vielä vähän klapeja telttaan ja sitten unta yrittämään.
22:15 Eipä tässä vielä pahemmin unta ole ehtinyt saada, ja nyt tulee käsky mennä naamioimaan vaunu. Alikki saa kuulla melkoisen nurinaryöpyn, kun me kuskit nousemme makuupusseistamme ja menemme ulos pimeään ja kylmään virittämään naamioverkkoja. Lähinnä v*tuttaa se, että iltapäivällä ja illalla olisi ollut aikaa virittää vaikka millaiset naamioinnit, mutta kun jostain syystä oli oikein erikseen käsketty olla ajamatta ilmasuojaan. Mutta minkäs teet. Kokonaan oma juttunsa on sitten vielä se, ettei meillä ole käytössä valkoisia talvinaveja, joita muiden joukko-osastojen paseissa on tänäänkin näkynyt. Niillä kun voisi oikeasti saada jotain häive-efektiä aikaan.
22:45 Telttaamme majoittuu spadeja ja kuskeja sekä asianomaisten alojen alikit. Vartiovuorolistojen laatiminen käynnistää vielä melkoisen keskustelukerhon, mikä ei sinänsä ole ihme, koska teltallemme on sälytetty normaalin kipinän lisäksi myös ryhmityksen etuvartion pyörittäminen. Kuusi kuskia ja kunkin kuuden tunnin yhtäjaksoisen unen vaatimus eittämättä vaikeuttaa listan laadintaa. Itselleni napsahtaa etuvartio klo 05-06, jossa ei nyt pahemmin valittamista ole. Kunhan vain teltta kohta hiljenisi siihen malliin, että voisi ruveta nukkumaan.
Ti 14.12. - Vartiohommia
05:25 Täällähän ollaan taas "kuoppaa vahtimassa". Nyt lenkkipolun valotkin on sammutettu, joten näkymät ovat suht pimeitä. Pakkanen on kirpeä.
08:05 Vahtivuoron jälkeen on tullut vielä jatkettua unia teltassa, ja nyt käynnistellään vaunua, sillä sen pitää olla koko ajan lähtövalmis. Nyt kun on "sota päällä", pitää vähän poiketa tieliikennelaista ja jättää vaunu hyväksi toviksi rötköttämään, että akut latautuvat eberin käytön ja käynnistyksen jäljiltä, ja thermostarttikin ehtii saada löpöä säiliöönsä. Lopuksi vielä ehostamme eilisiltana hätäisesti viriteltyä navea.
08:57 Sulattelen aamupalaboksista noukkimaani jäistä leipää kaminan äärellä. Kuskitoveri tarjoaa vielä sopivasti jäisen lenkkimakkaran, joten aamupalaksi syntyy kaminan avulla kevyt kenttähodari.
09:29 Seuraava sulatuskohde on pasissa yöpynyt kokispullo, joka on jo jäämurskan täyttämä.
12:24 Lounasta teltan lämmössä. Edelleen jatketaan teltassa lämmittelyä, jubailua ja tulevan odottelua.
13:02 Alfa-joukkue pysähtyy ryhmityksemme vieressä olevaan "spadelaan" lounaalle. Mukana on yksi pasi, jonka kuskitoverit tulevat telttaamme syömään ja kertomaan kuulumisia.
15:56 Jostain kuului ensimmäistä kertaa laukauksia.
16:06 Juosta hölköttelemme asemiin. Paukkupatruunoita ei tosin ole vielä jaettu kenellekään, mutta mennään nyt silti.
17:35 Taas poterossa etuvartiossa. Tulimme tappeluparini kanssa suoraan asemista tänne. Ilta on pimentynyt, ja tämä toista tuntia jatkunut paikallaanolo alkaa jo vähän aiheutta palelemista, vaikka vaatetta onkin aikas hyvin päällä. Juttu kuitenkin luistaa, ja toteamme taas kerran, että ei tätä touhua kyllä kestäsi, ellei kyseessä olisi loppusota. Puhelinmyyjäkin soittaa ja yrittää kaupitella jotain. Sanon, että nyt on vähän paha paikka.
18:43 Päivällinen ja teltassa lämmittelyä takana, ja nyt taas oikeaoppisesti kylmäkäynnistellään ja käytetään pasin konetta toimintavarmuuden takaamiseksi. Alamme kyllä miettiä, että noinkohan kyseiselle kulkineelle tulee mitään käyttöä koko viikkona.
21:26 Taas tunnin vahtivuoro sillä samalla pahuksen poterolla. Nyt ei onneksi ehdi kylmä yllättämään.
22:02 Kävelemme etuvartiosta takaisin teltalle. Valaistun ladun valot sammuvat. Tulee hetkeksi vähän hölmistynyt "kuka sammutti valot" -efekti, kun metsä yhtäkkiä pimeni.
Ke 15.12. - Ryhmityksen vaihto ja "henkistä huoltoa"
05:35 Taas yhtä hyödyllinen olo etuvartiossa.
07:50 Vaunu on käynnissä ja kyydissä yksi teltta oheiskilkkeineen. Kuskit ja keittäjät joutuvat vaihtamaan ryhmitystä. Onneksi joitain KoHu:n osia jää näille sijoilleen, joten tähänastinen telttamme saa jäädä pystyyn.
08:01 Siirtymämatka ei ollut paljoa paria minuuttia pidempi. Nyt olemme jo ihan kasarmien kupeessa. Spadet ryhtyvät laittamaan keittimiään sun muita kilkkeitään kuntoon, me kuskit ryhdymme teltanpystytyspuuhiin.
08:26 Käyn laittamassa umpijäätyneen kokispullon pasin konehuoneen puolelle sulamaan.
09:40 Teltta on viimein pystyssä ja kaminassa tuli. Kesti hetkisen, sillä jäistä lunta oli poistettavana alustasta ihan tarpeeksi. Käyn pasilla katsomassa kolapulloni tilaa. Varsin hyvinhän se on sulanut, mutta tulipa näköjään samalla tehtyä termodynaaminen koe, ja todettua, että pullon sisälle on kehittynyt melkoinen paine. Putelin avaaminen on mahdotonta hillittömän kuohumisen vuoksi. Siispä pullo ulos viilenemään ja meikä telttaan lämpenemään.
10:55 Jossain ammuskellaan oikein tykistötulta. Me käristämme jäisiä makkaroita kaminalla.
11:09 Käyn pasilla katsomassa kokispulloani. Se on taas jäätynyt sen verran, että korkin voi ottaa pois ilman ulos tursuavaa vaahtoa. Seuraavassa silmänräpäyksessä pullon kaulaan muodostunut jäätulppa kuitenkin pettää, ja ulos pullosta kuohuaa näyttävä vaahdon ja puolijäisen kokiksen suihku, joka yltää reilusti pasimme katolle asti. Opettavaista tämä talvinen leirielämä.
12:41 Pasi on nyt tankattu läheisellä huoltopisteellä, ja kurvaamme vielä komentopaikan kautta hakemassa yhden naamioverkon. Sitten takaisin ryhmitykseen.
13:30 Kokispullon paineolot ovat rauhoittuneet, ja jämät maistuvat yllättävän hyviltä. Niitä pitää tosin siiviloidä suuhun pullossa vellovan jäähileen läpi. Lokoisaa talvitelttailua pukkaa edelleen.
17:37 Istun henkilöpakun kyydissä. Auton lämpömittari näyttää -24:ää. Olemme matkalla taisteluosasto Kaartin kenttähartauteen jonnekin metsäiselle aukealle.
18:05 Pimeys, pakkanen ja loimottavat tulet tuovat mielleyhtymiä viime talven valatilaisuudesta. Kolmirivissä seistessä ehtii vähän fiilistellä, ja miettiä, että loppusuoralla tässä tosiaan ollaan. Viime talvena vastaavassa tilanteessa seistessä olisi ollut vahvasti sellainen tässä sitä nyt ollaan armeijassa -fiilis, mutta nyt kaikki on niin tuttua ja rutiinia, että tuntuu oikeastaan oudolta ajatella kaiken olevan kohta ohi. Siitäkin huolimatta, että sitä TJ-nollaa on enemmän tai vähemmän odottanut koko vuoden.
18:35 Eversti puhui pari sanaa, ja kenttäpastori toiset pari. Muutamat ylennyksetkin jaettiin. Tunnelmallinen, mutta pakkasen kipakoittama tuokio päättyi, ja nyt ajellaan takaisin ryhmitystä kohti.
19:06 Puolen tunnin tauko Niinisalon sotilaskodissa. Pyöreän pöydän äärellä istuu komppaniamme kymmenen pasikuskin poppoo koko komeudessaan. Munkkikahvit, evästäydennykset ja läpänheitto tutulla porukalla saavat kyllä itse kunkin leirifiiliksen kohoamaan.
To 16.12. - Viimeiset tetsaukset
06:10 Kömmin teltasta ulos puolipukeissa laittamaan pasin eberspächerin taas pöhisemään. Huomaan yllätyksekseni, ettei tule edes kylmä. Pakkanen on nimittäin laskenut tuntuvasti, eikä sitä ole enää kuin muutama aste. Kylläpäs osaakin tuntua lämpimältä eilisten lukemien jälkeen. Luntakin on tullut ihan himpun verran lisää.
08:20 Herään unenjatkamistorkuiltani ja käynnistelemme vaunun tälläkin kertaa ongelmitta. Jätämme pasin taas muutamaksi toviksi raksuttelemaan kevyen käsikaasun kera.
10:28 Lämmin pakettiauton ohjaamo ja radion kuuntelu on taas näitä leirin pieniä iloja. Jonotan läheisellä huoltopaikalla tankkausta varten.
10:52 En edes ehtinyt tankata spadejen pakua, kun tulee käsky lähteä läheiselle lippukentälle ilmoitukseen. Sinne siis hetkeksi everstiä ja kenraalimajuria kuuntelemaan.
11:33 Torstainen hernekeittolounas makkaralla vahvennettuna. Eipä muuten ole hernareita enää montaa jäljellä!
12:32 Saamme kuulla kuuluvamme taisteluosaston reservin reserviin. Se tietää ehkä ensimmäistä kertaa vaunuhommia, sillä käskyn tullen erinäisistä kuskeista, keittäjistä ja muista jämistä koostuvan joukion on määrä lähteä meidän vaunulla komentopaikalle. Täytyypä nyt vielä katsoa, että vaunussa oleva taisteluvarustus on iskussa.
14:15 Kannamme ajankuluksi klapeja ja nakuttelemme niitä porukalla pienemmiksi. Odottelemme, mitä tuleman pitää. Vaikka näillä aamuilla ei normaalisti kovinkaan intohimoisesti odota tetsaamishommia, niin nyt tunnelma on melkeinpä innokas. Suurin syy taitaa olla siinä, että koko palvelusajan leiri-tj on enää tasan tarkkaan yksi, joten jos nyt johonkin taistelemaan lähdetään, niin se on sitten vihoviimeinen kerta! Ja jos vielä vaunuhommiakin pukkaa, niin kyllähän tässä vähän voi sykähtää. Ainoa pieni epätietoisuuden kaiherrus aiheutuu siitä, että kapteeni puhui edellisviikolla myös suojeluhommista, ja sadeasun ja nassen pukeminen, puhumattakaan mistään puhdistuslinjastoista ei kyllä näillä aamuilla tai näillä keleillä kiinnosta sitten tippaakaan.
14:43 Hälytys! Nyt se sitten tuli. Kynnelle kykenevät kyytiin, vaunu käyntiin ja parin minuutin ajohuipaus komentopaikalle.
14:55 Kyseessä olikin vain reservin reservin harjoitushälytys. Lähdemme takaisin ryhmitykseen.
15:51 Jatkamme teltassa rötväilyä ja päivittelemme muutamia skappareiden linjauksia koskien huomisia moottorimarsseja.
17:20 Olen juuri saanut käristettyä makkaran syömäkuntoon, kun hälytys tulee. Ei auta kuin hotkaista kyrsä siinä vaunua käynnistelessä ja lusua pukiessa.
17:55 Ilmeisesti vajaan pataljoonan verran vihollista on tulossa meitä kohti. Oman komppaniamme populaa sekä muita Santiksen joukkoja on ryhmittyneenä läheiseen metsään, ja me odottelemme edelleen komentopaikalla uusimpia tilannetietoja. Ilmeisesti puolustukseen ryhmittyminen on jossain vaiheessa ajankohtaista meillekin. Nyt kuitenkin makaroni-nakki-sörsseliä naamaan ja taisteluvanukasta päälle.
18:20 Nyt se on menoa. Käskynantomuodosta lähdetään aluksi avojonoissa, sitten avoriveissä läheiseen metsikköön. Taisteluvarustus ei paina ja homma hoituu lähes hymyssä suin. Viimeiset tetsaukset!
18:35 Yllättävän hyvin poppoomme etenee, vaikka onkin tämmöinen sekaryhmä. Johtajat vetävät ihan hyvin, ja kyllä ne etenemisen perusopit niin spol-körreillä kun meillä gonakuskeillakin jotenkuten sieltä jostain suurin piirtein esiin puskevat.
19:30 Yhdessä paikassa ehdittiin jo hetki olla asemissa, sitten vaihdettiin paikkaa, mutta nyt ollaan oltu jo hyvä tovi paikallisen esteradan kupeessa paikoillaan. Hymy on jo kaikonnut, kun lumihangessa makoilu alkaa jo vähän kastella jalkoja ja muutenkin puuduttaa.
19:44 Joku näkee vilauksia vihollisesta ja avaa tulen. Räiskin mukana, vaikken juuri ketään näekään. Alkaa muuten olla viimeiset ampumisetkin käsillä.
19:55 Vähän lisää räiskintää.
20:15 Nyt alkaa jo vähän kyrsiä tämä makoilu. Polvien ja reisien kohdilta alkaa märkyys puskea lumipuvusta ja ysiykkösistä läpi, ja kylmä sen mukana.
20:25 Vihdoin se loppui! Vihollinen lähti koukkaamaan reilusti etelämpää ja meitä ei enää tarvittu. Luutnantti tarkastaa patruunapesät ja saamme käskyn palata ryhmitykseen.
20:40 Reilun minuutin pasimatka takana ja nyt ollaan takaisin teltoilla. Melkoisen vähiin jäivät pasihommat tässä sodassa, mutta onhan tuota pannua tässä vuoden mittaan onneksi tullut ajettua.
21:18 Makuupussi on onnistunut keräämään jostain vähän vettä ja kosteutta itseensä, mutta onneksi se kuivuu silmissä kaminan äärellä. Spadet kantavat telttaan ylijäämärahkoja, korvapuusteja ja lenkkimakkaroita. Kohta olisikin sitten intin viimeisen telttayön vuoro!
Pe 17.12. - Pasihommat paketissa!
06:00 Herätys! Koko palvelusajan leiri-tj 0 ja kohta kotimatkalle. Fiilis on sen mukainen.
07:25 Kuskit käynnistelevät ja valmistelevat ajokkejaan ja spadet purkavat viimeisiä virityksiään. Siinä sivussa yritetään alimiehityksellä saada vielä telttakamat pakettiin ja kyytiin.
07:46 Komedian ja huumorin, eli komennon ja huollon ajoneuvot ovat rivissä lippukentällä.
08:01 Marssikäsky. Lähtö on kuulemma vasta 09:45. Yritämme pilke silmäkulmassa ehdottaa, että lähdetään jo nyt ja pidetään sitten ensimmäinen tauko yli tunnin mittaisena. Ei kuulemma onnistu.
09:30 Istuskellaan pasissa ja odotetaan ajan kulumista. Kyydissä ei nytkään ole ketään.
09:45 Ajovalot päälle, seisontajarru pois, vaihteenvalitsin D:lle, vaunu mars, jarrupoljin ylös ja sittenpä ollaankin jo liikkeellä.
11:07 Marssitauko Ylöjärven ST1:llä. Vähän evästä naamariin.
11:31 Ja matka jatkuu. Vaihdoimme menomatkan tyyliin hommia täällä Ylöjärvellä, jotta menee viikon moottorimarssihommat fifty-fifty. Jatkan siis Helsinkiin asti johtajana.
12:01 Jarruvaloja näkyy edessä ja autot siirtyvät motarin ohituskaistalle. Täytyy nousta luukusta ulos ja johtaa kaistanvaihto. Kohta oikealta pyyhältää sinivalot vilkkuen ohi intin kenttäsairaanhoitaja. Kolarihan siellä varmaan edessä on. Ettei nyt vaan ole kukaan meikäläisistä?
12:05 No ei ollut, ja peltivaurioilla vissiin selvittiin. Matka jatkuu normaalisti ja vaununjohtakin voi taas istuskella sisällä.
13:20 Tauko menossa. Neste Linnatuuli.
15:02 Tullaan Kehä-ykköstä Itäkeskukseen. Johtajan paikalta avautuu aika tutuksi tulleet, hyvät liikennenäkymät. Muistelen kuinka hienolta tuntui kurssilla seistä johtajana ensimmäisiä kertoja liikenteessä, ja yritän tajuta, että nyt on viimeinen kerta.
15:25 Joo peruutetaan tohon SK:n viereen, voi käännellä oikeelle. Jaaa vaunuSeis, taakseMars! Vasempaan. Suoraan. Vaunuu... seis! Se on muuten siinä. Parkissa ollaan Santiksen yläkentällä.
15:50 Kylmän leiriviikon jäljet näkyvät tupakavereiden punakoilla ja vähän väsyneillä naamoilla, mutta ilmeet ovat tyytyväisiä. Odotellaan, että joku skappari käy tarkistamassa tupakaappimme, ja sitten siirrytään ulos, jossa tarkistetaan leirikamat. Eversti vissiin haluaa tarkastuttaa koko rykmentin siltä varalta, ettei loppusodasta lähde PV:n materiaalia sotamuistoksi.
17:24 Asehuolto jää kesken, kun tulee käsky lähteä kuljetuskeskukselle auttamaan Ategon kuskia ja keittäjiä lastin purkamisessa.
17:55 Kenttäkeitin oli haluttu kuskata tällä kertaa Ategon kyydissä eikä perässä vetäen (60 km/h). Keittimen renkaat oli tosin pitänyt tyhjentää, jotta korkeus riittäisi, ja nytpä se olikin vähän raskaampi operaatio työntää lastauslaiturilla ulos ylämäkeen. Mietimme taktiikkaa ja harkitsemme jopa pasin vinssiä.
18:20 Tulihan se keitinkärry lavalta ulos miesvoimin, ja loppujenlopuksi aika helposti. Nyt annetaan pasista paineilmaa renkaiden täyttöön. Jospa intti olisikin pelkkää tämmöistä ajoneuvojen kanssa pelailua ja ongelmanratkaisua, niin aamutkin menisivät varmaan sutjakammin.
18:55 Viimeistä kertaa vaunua putsailemassa pressuhallissa. Myös TukiKin pasikuskeja tulee paikalle 200-sarjan vehkeillään. Hommat sujuvat mukavasti radion ja läpänheiton tahdittamina.
19:25 Muuan vähän vihaisempanakin kaverina tunnettu kuljetuskeskuksen skappari tarkastaa vaunumme kunnon ja heittää puumerkit papereihin. Kyseinen herra onkin tällä kertaa aika hyvällä tuulella. Noin. Ja nyt voitte suksia v*ttuun tästä firmasta. Tai no, viekää vaunu ensin paikoilleen ja menkää sitten. Nii-in, alkaa tosiaan kuskihommat olla paketissa!
19:35 Pasihallin liukuovet ovat lumiolosuhteista johtuen vähän jumissa, joten vielä tarvitaan lapiota ja kankea, jotta saadaan ovi auki.
19:42 Ps 677-538 on tallissa. Istun kuskin paikalla, ja fiilistelen viimeiset sekunnit ennen kuin sammutan koneen. Taisi muuten olla pasihommat siinä, toteamme parini kanssa.
20:05 Grilliltä ostettu chilipekonipossu maistuu ja hyvältä maistuukin.
21:40 Suihkukaan ei tunnu hullummalta.
22:35 Vihdoin kaikki kamat kaapissa.
22:54 Tuttu meno: rötväilyä ja läpänheittoa. Naureskelemme muun muassa sille, kuinka oikeastaan kaikki tupamme pasikuskiparit tunnistaa jo kaukaa kävelytyyleistä ja yleisestä habituksesta. Itse olen pitkä+pätkä -parissa, pari toista kaveria taas tunnistaa löysästä laahustamisesta, joku heiluu sivulta sivulle ja joku ylös alas... Kohta pitäisi vissiin sammuttaa valot ja ruveta nukkumaan.
La 18.12. - Kotiin
Aamupalan, rötväilyn, radionkuuntelun ja pienen sipan jälkeen pääsimme lomille lauantaina vähän ennen aamukymmentä.
Siinä se sitten oli, loppusota. Ei nyt ollut sieltä rankimmasta päästä, mutta sitähän se näissä isoissa harjoituksissa saattaa rivijannuille olla. Mutta johan sitä tuli vähän enemmän sykittyä aikanaan 2. JK:n porukan loppusodassa, niin kai tämän saattoikin ottaa vähän lepimmin.
Mutta niin vaan on pasihommat, tetsaamiset, leireilyt, maastoruokailut ja vaikka mitkä hommat taputeltu. GTJ 20, josta ainakin 12 lomilla, ja varmaan vielä muutama aamu yövapailla. Alkaa tosiaan olla kassuaamut vähissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti